Jos ei ole uskoa - mitä maailmaan jää jäljelle?

Viime aikoina olen pohdiskellut paljon. Mikä maailmassa on faktaa ja mikä on uskomusta? Minkä voit todistaa ja mikä on vain nuotiotarina? Mikä rooli on ns. ”omalla totuudella? Mitkä asiat ovat uskon varassa ja mitä jos kaikki elämässämme perustuisi vain pelkkään tilastotietoon ja evidenssiin?

 Eilen illalla nukkumaan mennessä uusi henkiauttaja ilmestyi minulle. Joskus he jättävät kasvonsa näyttämättä, koska ei ole vielä aika syvempään tuttavuuteen. Tämä opas näyttäytyi ilman päätä, aivan kuin katsoisit elokuvaa, jossa ihmisen pää on jätetty kuvaruudun ulkopuolelle kuvaustilanteessa. Mielenkiinnolla odotankin, että hän näyttäytyy kokonaan, feminiininen itsevarma nainen, joka istui penkillä.

Tämä henkiolento heittikin minulle mielenkiintoisen kysymyksen:

 – ”Jos ei ole uskoa – Mitä maailmaan jää jäljelle?” 

Hän ei sanonut mitään muuta ja tämä oli ihan irrallaan muusta informaatiosta, jota otin vastaan. Minun oli pakko nousta sängystä, laittaa valot päälle ja kirjoittaa tämä kysymys ylös, jotta muistaisin sen vielä tänään. Kysymys oli kyllä niin mielenkiintoinen, että se jäi mieleen.

Nyt istuin tietokoneen eteen ja aloin pohtimaan mitä hän kysymyksellään tarkoitti. 

 

Juuri hiljan tein ns. salaliittoteorioiden psykologiaan liittyvän youtube- videon. Tässä on linkki youtube- videooni missä käsittelen niitä mielen mekanismeja, 

jotka saavat meidät uskomaan asioihin, joille ei ole mitään evidenssiä tai ne ovat hyvin hataria:

https://youtu.be/z1CuqQ-AU50

 

Itse olen hyvin rationaalinen ihminen, eli mikään väite ei uppoa suoralta kädeltä, vaan haluan kuulla niitä perusteluita ja haluan viittauksia lähdetietoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö välillä halua nakata aivoja narikkaan tai kiskoa ”foliohatun korville” ja antaa mahdollisuuden mahdollisuudelle.

Lähdinkin purkamaan henkiolennon kysymystä eri näkökulmista.

 

Jännittävät tarinat myyvät paremmin kuin tylsä yksinkertaisuus

Aluksi haluan lähteä tutkimaan uskoa vaihtoehtoisiin- tai ns. salaliittoteorioihin. Jäi nimittäin mainitsematta videollani se asia, että ihminen on aina viehtynyt kiinnostaviin tarinoihin. Kun jotakin asiaa ei meille kerrota kokonaisuudessaan, siihen jää aukko, johonka on hauska miettiä mahdollisia teorioita, koska siinä on tilaa tunkea hyvin hurjiakin väitteitä, eikä niiden mahdollisuutta voi pois sulkeakaan, koska on se aukko, johonka mahtuu spekulaatioita, jota ei voi välttämättä todistaa oikeaksi sen enempää kuin vääräksikään.

Tarinan ei tarvitse olla totuus, kunhan vaan se on jännittävää kuultavaa. Moniin salaliittoteorioihin suhtaudutaankin vain viihteenä, samoin kuin dekkarikirjallisuuteen.

Vaikka ihminen ei usko kummituksiin, niin hänestä voi olla viihdyttävää kuunnella kummitustarinoita tai mennä kummitusjunaan ja saada hetkellisesti pienen adrenaliini- ryöpyn kun säikähtää ja nauraa sen jälkeen katketakseen.

Tiedäthän… Draama ja kiehtovat elämäntarinat myyvät ja totuus voi olla tarua tylsempää, siksi ketään ei kiinnosta kuulla siitä. Siksi parhaat tarinat saavat parhaan kuulijakunnan. Aukko mahdollistaa siihen ainesten lisäämisen.

”Herkullisin soppa syntyy parhaista aineksista, eikä niistä toisiksi parhaista tai tylsistä aineksista.”

 – Susu

 

”Aukko”

Kun ei voi aukottomasti todistaa teoriaa vääräksi tai oikeaksi, niin se antaa tilaa eri teorioille. Tästä voidaan antaa hyvänä esimerkkinä eri teoriat kuolemanjälkeisestä elämästä. Koska tiede ei voi todistaa kuoleman jälkeistä elämää todeksi tai vääräksi, niin se jättää tilaa mahdollisille teorioille, ja niitähän on maailmassa paljon.

On paljon muitakin asioita, joita ei voida vielä aukottomasti todistaa, se jättää aina tilaa teorioille ja jokaisella teoriaolla on omat argumenttinsa ja kannattajansa, siksi käytetään sanaa ”teoria”. Ja moni teoria on vain uskomus.

 

Elävässä uskossa ja uskomustensa mukaan

Ja nyt kun puhutaan uskonnoista ja uskosta sanan varsinaisessa merkityksessä, niin sanotaan että; ”Usko on lahja”. Eli on autuutta uskoa johonkin jota ei voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi, se on sisältä kumpuava tunne, oma totuus, tai sitten jonkun karismaattisen uskonlahkon johtajan manifesti ja uskova aivopesun uhri…

Itse suhtaudun fanaattisiin uskovaisiin hyvin kielteisesti. Jos yhteisössä kielletään omalla järjellä ajattelu ja kyseenalaistaminen ryhmän oppeja vastaan, minusta se on aina selkeä varoitusmerkki.

Mutta silloin kuin toisella on vakaumus, pystyi hän sitä todistamaan tai perustelemaan sitä, mutta on asiaa miettinyt ja itseään kyseenalaistanut, niin se herättää minussa kunnioitustakin, sillä tällainen ihminen on avoin kritiikille, valmis keskustelemaan näkemyksistään ja valmis myös muuttamaan kantansa, jos siihen päätökseen tulee.

Myös ns. elävässä uskossa oleva henkilö ansaitsee kunnioitukseni. Eli ihminen, joka uskoo omaan asiaansa ja elää sen mukaan, eikä ole ns. kulttuurin sitoma tapauskovainen. Eli arvostan aina, ihmisiä jotka elävät ja toimivat sen mukaan kuin puhuvat.

 

Minkä arvojen vuoksi tarttuisimme aseisiin?

No sitten vähän politikkaan. Tänään Suomessa vaihtui presidentti, kun Sauli Niinistö astui sivuun ja Alexander Stubb astui virkaan. Tuli hetken seurattua telkkarista, kun eduskuntatalon edessä presidentit tervehtivät sotilaita ja toisin päin. Mietinkin sitä mitä tämän päivän ihmiselle merkitsee ISÄNMAALLISUUS?

Onko se uskomusta siihen, että ”oma maa mansikka, muu maa mustikka”, että Suomi on paras maa suomalaisille? Globaalissa maailmassa ihmisiä asuu ja työskentelee muualla kuin kotimaassaan ja saattaa olla eri maan kuin synnynmaansa kansalainen.

Jos syttyisi kolmas maailmansota, niin millaisten arvojen eteen nykyihminen taistelee? Lentäisivätkö maailmalla oleskelevat suomalaiseksi itsensä tuntevat kiireen vilkkaa kotimaahan sitä puolustamaan, kun tarve vaatii?

Laissa on meillä määritelty maanpuolustusvelvollisuus, eli rangaistuksen uhalla siitä kieltäydyttäisiin. Jos meillä ei olisi lain velvoittamaa pakotetta, niin mikä ovat niitä arvoja, joita saavat meidät puolustamaan isänmaata? Olisimme isänmaallisia, silloin kuin isämaa edustaisi meille niitä arvoja, jotka ovat meille tärkeitä. Uskoisimme taistelevamme oikeiden asioiden puolesta.

n. 80 vuotta sitten isoisämme taistelivat viimeksi sortovaltaa vastaan. Suomi oli silloin nuori valtio, vuosi satojen ajan, Ruotsin ja Venäjän vallan alla, suomalaiset eivät olleet saaneet päättää omista asioistaan, ja kun viimein saivat itsenäisyysjulistuksen myötä, niin se oikeus oli jälleen uhattuna, kun Venäjän hyökkäsi Suomeen valloitusmielessä.  Itsenäisyys oli meille itseisarvo, jonka eteen tuhannet nuoret miehet antoivat henkensä. Itsenäisyys edusti vapautta ja itsemääräämisoikeutta, tasa-arvoa.

Olen aina kunnioittanut sotaveteraaneja ja sodassa kaatuneita. Heillä on ollut ideologia, syy miksi elää ja taistella, hyvä syy kuolla jonkin asian edestä. Heillä on ollut usko hyveisiin, usko sodan voittamiseen, usko parempaan huomiseen, usko oikeudenmukaisuuteen.

 

Usko lapsuuden oli suloinen

Pieni lapsi ei osaa erottaa vielä faktaa fiktiosta. Hän nauttii saduista ja kehittää mielikuvitusta. Kun astutaan koulumaailmaan ja aikuisuuteen, niin meillä ei ole enää aikaa eikä usein haluakaan uskoa mihinkään ylimääräiseen. Siunattu lapsuus ja lapsuuden vastuuttomuus…

Onneksi on ammatteja, joissa aikuisellakin on varaa ja vapautta käyttää mielikuvitusta niin paljon kun haluaa. Onneksi meillä on siis kirjailijat, elokuvantekijän, teatterit ja taidemaalarit. Luovalla alalla saa rikkoa sääntöjä, oppeja ja luonnonlakeja. Nämä ammatit tarjoavat aikuisille sen pakopaikan tylsästä ja rationaalisesta arjesta.

Moni meistä on uskonut joulupukkiin, eli mieheen joka hyvää hyvyyttään toteuttaa lasten lahjatoiveita ja lisää siihen vielä vähän taikapölyä. Kun minulle sanotaan, ettei joulupukkia ole olemassa, niin minä sanon, että ”Ompas! Joulupukki on symboli. Symboli hyväntahtoisuudelle, ilon jakamiselle ja pyyteettömyydelle. Symboli joulun ihmeelle ja taialle. Siksi joulupukki on olemassa.”

 

Jokainen uskoo johonkin

Tarot- tulkitsijana olen monen, monen monta kertaa ollut tilanteessa, jossa tulkinnan ottajan elämäntilanne on hyvin kurja ja hänen on vaikea löytää iloa tulevaan. Sanon silloin, että; ”Minä uskon parempaan huomiseen. ” Usko antaa toivoa ja rohkaisee jatkamaan eteenpäin.

True grimen suurkuluttajana voisin vaipua synkkiin vesiin, kun tiedän, miten sadistisia ihmisiä maailmasta löytyy, ja toisinaan usko oikeusjärjestelmää horjuu, kun rikollinen saa naurettavan tuomion, jos saa ollenkaan. Mutta kun vastapainona kuulee uskomattomia selviytymistarinoita tai niitä kun rikos tai katoamistapaus selviää vuosikymmenienkin jälkeen, se valaa uskoa pieniinkin mahdollisuuksiin elämässä.

Se on usko, joka usein nostaa rikoksen uhrin tai lähiomaiset syvästäkin suosta. Se on usko ja toivo, joka antaa voimaa jatkaa elämää ja yritystä selvittää mitä läheiselle tapahtui, vaikka se olisikin hyvin haasteellista. Kuulin tänään rikospodcastissa jutun naisesta, jonka poika katosi 40 vuotta sitten. Edelleen äiti asuu samassa paikassa, kuin silloin kuin poika katosi, ja omaa edelleen saman puhelinnumeron, koska haluaa uskoa siihen, että jonain päivänä hänen poikansa vielä löytää tai soittaa kotiin.

Usko hyvään, estää meitä vaipumasta synkkyyteen ja kyynisyyteen.

Usko uuteen mahdollisuuteen auttaa meitä antamaan anteeksi ja jatkamaan rankasta menneisyydestä huolimatta.

Usko itseen vie meitä teen päin elämässämme, se vie meitä kohti tavoitteita ja unelmia.

Jokainen haluaa uskoa ihmeisiin, se antaa mahdollisuuden mahdottomalle.

 

Matka yksisarvisten maahan

Kun mietin kysymystä omista uskomuksitani ja asioista, johonka haluan uskoa, koska niihin vaan haluaa uskoa, niin se heittää minut lillumaan sinne vaalean punaisille merenlaineille ja glitteri pumpulipilville. Onneksi unelmissa ja haaveissa ei tarvitse olla rationaalisuutta. 💖

Uskominen pieniin mahdollisuuksiin tekee elämästä paljon mielenkiintoisempaa. Usko tekee maailmasta mielenkiintoisemman paikan, täynnä ihmeitä ja mahdollisuuksia.

Otetaan esim. merenneidot. Niistä on puhuttu vuosisatoja, tuhansiakin ja ottaen huomioon, että meristä on tutkittu vasta n. 80 %, se antaa paljon sitä ”aukkoa”, sille mahdollisuudelle, että merissä on vielä paljon sellaista mitä ihmiskunta ei tiedä. Eli minä haluan uskoa siihen, että jonain päivänä kenties jostain löytyy aito merenneidon luuranko, joka todistaisi, että merenneitoja on ollut meidän fyysisessä maailmassamme.

No henkimaailmantasolla olen tavannut merenneitoja, lohikäärmeitä ja yksisarvisia, ja myös paljon muita entiteettejä on tullut vastaan ja heidän kanssaan jutellut. Jos en uskoisi tällaisten maailmojen olemassaoloon ja mahdollisuuteen saavuttaa ne eri tietoisuuden tasolla, niin paljon jäisi kokematta.

Siitä pääsenkin henkiauttajan kysymykseen – Mitä maailmaan jää jäljelle?

Maailma olisi paljon tylsempi, kyynisempi ja surullisempi paikka ilma uskoa. Monessa asiassa meillä on tänä päivänä vain usko, ja se on hyvä maailma sellaisenaan. 💖

 

 

 

 

Kiitos Lukemisesta 💖

💓 Jos joku hyötyi kirjoituksestani, niin kirjoitukseni tuotti tulosta ja se täytti tehtävänsä.💓

Tervetuloa toistenkin lukemaan blogiani. Parhaiten saat tiedon uudesta postauksestani liittymällä blogin lukijaksi. Julkaisen blogini myös omilla facebook- sivuillani facebook@seuraavalkoistapeuraa.

Kaikki palveluni ja yhteistietoni löydät kotisivuiltani https://seuraavalkoistapeuraa.johku.com/

Youtube: valkoinen peura: https://www.youtube.com/channel/UCCJ5mXQl1CXpdlF0VZKcgkg 

Instagram: seuraavalkoistapeuraa.

Tiktok: @seuraavalkoistapeuraa.

 

Terv. Susu 💓